”Moniammatilliset työryhmät ovat keskeisessä roolissa ILD:n hoidossa”

Portugalilainen professori Carlos Robalo Cordeiro on keuhkosairauksien erikoislääkäri ja johtaa keuhkosairauksien osastoa Coimbran yliopistollisessa sairaalassa. Kyseisessä sairaalassa hän hoitaa interstitiaalisia keuhkosairauksia (ILD:tä) sairastavia potilaita yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa. Cordeiron mukaan ILD-tietoisuuden levittäminen on tärkeää tämän sairauden hoidon kannalta. ”On hyvin tärkeää tunnistaa ILD mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.”

Pyrimme lisäämään ILD-tietoisuutta monin tavoin

ILD:n eri muodot

Coimbran yliopistollisessa sairaalassa moniammatillinen työryhmä kokoontuu viikoittain keskustelemaan ILD-potilaista. ”Tapaamme toisiamme vähintään tunnin ajan joka viikko”, Cordeiro kertoo. ”Tapaamisissa on mukana röntgenlääkäri, patologi, thorax-kirurgi ja reumatologi. Joskus joukkoon liittyy myös sydänsairauksiin erikoistunut lääkäri, koska he hoitavat myös keuhkoverenpainetautia.” Moniammatillisten tapaamisten aikana lääkärit keskustelevat tutkimuksista ja esittelevät potilastapauksia toisilleen. ”Tällaiset moniammatilliset työryhmät ovat keskeisen tärkeitä”, painottaa Cordeiro. ”Portugalissa esiintyy esimerkiksi paljon yliherkkyyteen liittyviä keuhkotulehduksia, joissa kyseessä on tulehduksellinen ja/tai fibroottinen tila, jonka aiheuttaa orgaanisten pölyjen sisään hengittäminen. On hyvin tärkeää erottaa tämänkaltaiset sairaudet ILD:n muista muodoista.” Tällaista kroonista keuhkotulehdusta sairastavan potilaan kliininen kuva voi olla hyvin samankaltainen kuin idiopaattista keuhkofibroosia (IPF:ää) sairastavalla tai esimerkiksi potilaalla, jolla on sidekudossairauteen liittyvä ILD. ”Viimeksi mainitun sairauden tunnistamisen kannalta voi olla hyvin tärkeää, että tiimissä on reumatologi, joka on tämän alan asiantuntija. Moniammatillinen lähestymistapa siis todellakin on tarpeen. Tavoitteemme on pitää luokittelemattomien ILD-sairauksien määrä mahdollisimman pienenä. Tiimi mahdollistaa hyvän keskustelun siitä, onko kyseessä todellakin IPF vai kenties jokin muu sairaus.”

Testit ja toimenpiteet

Cordeiron sairaala on asiantuntijakeskus, minkä vuoksi muut sairaalat esittelevät heille usein kliinisiä tapauksiaan. ”Muissa sairaaloissa ei ole tiloja tehdä kaikenlaisia testejä ja toimenpiteitä”, Cordeiro toteaa. ”Meillä on esimerkiksi tutkimuslaboratorio, jossa suoritamme joitain testejä keuhkohuuhtelunäytteillä (BAL-näytteillä).” Tämän erikoistoimenpiteen aikana skooppi viedään potilaan suun tai nenän kautta keuhkoihin. Keuhkojen pieneen osaan ruiskutetaan nestettä, joka sitten kerätään tutkimusta varten. ”Tästä nesteestä (BAL-näytteestä) laboratoriossamme voidaan helposti tarkistaa mahdolliset asbestijäämät”, Cordeiro selittää. ”Voimme tehdä helposti myös niin kutsutun lymfoblastisen transformaatiokokeen, jota voidaan käyttää tietyntyyppisten yliherkkyyksien tai lääkkeiden aiheuttamien keuhkotulehdusten toteamiseen.”

Tietoisuus

Koska ILD:t ovat harvinaisia ja suhteellisen tuntemattomia sairauksia, Cordeiro näkee paljon vaivaa kasvattaakseen ILD-tietoisuutta lääketieteellisessä yhteisössä. ”Viime vuonna julkaisimme konsensusartikkelin portugalilaisessa Journal of Pulmonology -lehdessä”, Cordeiro kertoo. ”Kyseisessä artikkelissa käsiteltiin IPF:n diagnosointia ja hoitoa. Jaoimme artikkelia Portugalissa keuhkotautien, radiologian ja patologian asiantuntijoiden keskuudessa ja toimitimme sen myös yleislääkäreitä edustavalle järjestölle.” Toinen tapa lisätä ILD-tietoisuutta Portugalissa on järjestää tapaamisia ja työryhmiä. ”Kohderyhmämme tässä ovat eri alojen erikoislääkärit”, Cordeiro sanoo. ”Järjestämme ILD:tä käsitteleviä tapaamisia työryhmissä portugalilaisten keuhkotautien asiantuntijoiden kesken, mutta keskitymme myös yleislääkäreihin. He ovat keskeisessä roolissa, sillä potilas tulee ensin yleislääkärin vastaanotolle. Haluamme opettaa yleislääkäreille, kuinka he pystyvät tunnistamaan ILD:n varhaisessa vaiheessa kiinnittämällä huomiota keuhkoista kuuluvaan rahinaan ja muihin tyypillisiin piirteisiin. Meillä on tapaamisia myös muualta Portugalista tulevien radiologien kanssa, sillä haluamme vaihtaa tietoja oireista, diagnoosista ja ILD:n kuvantamisesta. Näiden tapaamisten aikana huipputason radiologit puhuvat ILD:stä ja kertovat esimerkiksi TT-kuvissa (tietokonetomografia) näkyvistä piirteistä, jotka auttavat taudin tunnistamisessa. Pyrimme siis lisäämään ILD-tietoisuutta monin tavoin lääketieteen eri aloilla, jotta voisimme hoitaa ILD-potilaita paremmin ja varhaisemmassa vaiheessa.”