- Belung Magazine
Tämä sivusto käyttää evästeitä selailukokemuksen parantamiseksi. Käyttämällä tätä sivustoa suostut käyttämään niitä OK, olen samaa mieltä Ei, anna lisätietoja

”Jokaisessa maassa tulisi olla ILD:n asiantuntijakeskus”

Professori Demosthenes Bouros
Lehden lukemiseen menevä aika: 3 min

Kreikkalainen professori Demosthenes Bouros (MS, PhD, FERS, FAPSR ja FCC) on omistanut suuren osan urastaan interstitiaalisten keuhkosairauksien (ILD:n) hoitoon ja tutkimukseen. Hän pääsi eturivissä todistamaan, kun tästä sairauksien joukosta saatiin yhä enemmän ja enemmän tietoa ja kuinka ensimmäiset lääkkeet idiopaattiseen keuhkofibroosiin tulivat markkinoille. Bourosin mukaan ”kansainvälinen yhteistyö ja moniammatilliset työryhmät jokaisessa asiantuntijakeskuksessa ovat keskeisiä ILD:n kannalta”.

ILD on keuhkosairauksien vaikein osa-alue

Vaikea sairaus

Ateenan yliopiston interstitiaalisten keuhkosairauksien yksikön johtajana Bouros tapaa vuosittain yli sata ILD-potilasta. ”Työskentelen ILD:n erityisasiantuntijakeskuksessa”, kertoo Bouros, jolla on yhteyksiä myös rintakehän alueen sairauksia hoitavaan Sotirian sairaalaan. Bouros on työskennellyt ILD:n parissa jo lähes 40 vuoden ajan ja kirjoittanut aiheesta useita tieteellisiä julkaisuja. ”ILD on keuhkosairauksien vaikein osa-alue”, sanoo Bouros, ”ja yleisesti myös lääketieteen. ILD:n piiriin voidaan luokitella lähes 500 eri sairautta, joten monet lääkärit eivät välttämättä ole kuulleet monistakaan näistä sairauksista tai koskaan kohdanneet niitä lääketieteen opintojensa aikana. Kun on kyseessä harvinainen sairaus, kuten ILD, kestää kauan ennen kuin lääkäri kykenee diagnosoimaan sen ja hoitamaan sitä sairastavia potilaita.” 

Uudet kriteerit

Koska ILD-sairaudet ovat harvinaisia, Bourosin mielestä on tarpeellista lisätä ILD-tietoisuutta. ”Koen, että tähän on tarve niin lääketieteen alalla kuin maallikoidenkin keskuudessa.” Bourosin mukaan tärkeässä roolissa ovat potilasjärjestöt ja erilaiset lääketieteelliset yhteisöt: ”esimerkiksi harvinaisia sairauksia käsittelevät konferenssit, joissa yleis- ja keuhkolääkärien ILD-tietoisuutta voidaan lisätä.” Vaikka tietoisuuden kasvattaminen onkin tarpeen, Bourosia ilahduttaa, että yhä useammat lääkärit ovat perehtyneet näihin sairauksiin. ”Aiemmin mitä tahansa keuhkofibroosin muotoa pidettiin idiopaattisena keuhkofibroosina (IPF:nä), mutta tämä on nyt muuttumassa”, Bouros toteaa. Tätä nykyä kreikkalainen keuhkolääkäri työskentelee asiantuntijakomiteassa (ATS/ERS/JRS/ALAT), jonka tavoitteena on julkaista lausunto IPF:n uusista diagnosointikriteereistä. ”Intensiivinen tutkimus johtaa vuosi vuodelta monien ILD-muotojen ja erityisesti IPF:n parempaan tuntemukseen ja hoitoon”, Bouros sanoo. ”Meillä on käytettävissä keinoja diagnosoinnin tarkentamiseen.”

bouros_quote_new.png
Tarvitsemme tietoisuutta niin lääketieteen alalla kuin maallikoidenkin keskuudessa

Yhteistyö

Bouros tekee laajamittaista yhteistyötä ILD:n parissa eri yliopistojen kanssa ympäri maailman. ”Uskon, että kansainvälinen yhteistyö ja kansalliset ja kansainväliset rekisterit ovat ILD:n kannalta hyvin tärkeitä. Yksi asioista, joita tutkimme tähän tapaan, on mahdollisuus hoitaa keuhkofibroosia kantasoluilla. Teemme myös paljon geenitutkimusta löytääksemme ILD:n synnyssä mukana olevat geenit.” Bouros painottaa kaikissa maissa olevien ILD:hen keskittyvien asiantuntijakeskusten tärkeyttä. Tämä helpottaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja edistää myös potilaiden hoitoa. ”Jokaisen lääkärin tulisi tietää, mistä löytää asiantuntijan konsultointia varten tai minne potilaan voi ohjata vaikean sairauden, kuten ILD:n, kohdatessa”, toteaa Bouros. ”Useimmat ILD-tapaukset ovat vaikeita ja siksi tarvitaan moniammatillisia työryhmiä asiantuntijakeskuksiin, jotta meillä on asiantuntemusta ja tietoa tämän tuhoisan sairauden hoitamiseksi.”


disclaimer
OFE33/25082017